epätyypillistä

Tiedättekö sen tunteen kun alkaa kyllästyä itseensä. Kun on elänyt liian kauan liian sovussa itsensä kanssa. Minulla se menee näin.

Olen käynyt ensin koiran kanssa juoksemassa, sitten tehnyt kolme joogavenytystä ja mennyt saunaan. Syönyt vihreää salaattia, fetaa ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Kastikkeella jossa on valkoista balsamicoa, sitruunamehua ja paljon sokeria.
Juonut sen kanssa lasin punaviiniä. Ja lukenut hyvää kirjaa tai katsonut Voimalaa.
Lähettänyt yhden tekstiviestin jossa on sydämen kuva lopussa.
Pessyt hampaat ja
mennyt nukkumaan.

Esimerkiksi.

No, jokatapauksessa, silloin kun alkaa tuntua siltä että on tehnyt liian pitkään aina sitä samaa, on aika pitää epätyypillisyysviikko.

Tällä viikolla olen siis juonut olutta (ja sen jälkeen kirjoittanut blogia...) ja polttanut tupakkaa (vähän huonolla menestyksellä, tosin, edelleenkään en oikein osaa polttaa).
Käynyt shoppailemassa kesävaatteita (selitys: inhoan shoppailua, siis syvästi inhoan sitä).

Hankin myös valkoisen ja punaisen raidallisia alushousuja, vaikka yleensä kaikki alusvaatteeni ovat mustia. Lisäksi olen ollut useita kertoja julkisesti eri mieltä jonkun kanssa (minulle aina haasteellista).
Ja olen sovittanut lentäjänlakkia. Riidellyt ja paennut. Koskettanut.
Puhunut avoimesti tunteistani (auts).

Ja huomatkaa, on vasta tiistai!

Huomenna siis hymyilen koko päivän. Eikä se johdu siitä että olen menettänyt järkeni, vaan siitä että minulla todellakin on uskomattoman iloisen raidalliset alushousut. Tästä asiasta on myös luultavasti aivan pakko kertoa jollekulle. Toivottavasti se on joku vähän tutumpi.

Ja toivottavasti hymyilen myös siksi että Oulun ensimmäinen porkkanamafia-tempaus onnistuu aivan loistavasti.